Kengän hajun poisto: näin saat hajun pois ja pidät sen poissa

Kengät haisevat jo ennen kuin ehdit eteiseen. Suihkutat raikastetta, tuuletat, vaihdat pohjalliset — ja muutaman käyttökerran jälkeen haju on takaisin. Useimmat keinot epäonnistuvat samasta syystä: ne käsittelevät oiretta, eivät lähdettä. Kengän haju ei oikeastaan johdu hiestä. Se johtuu siitä, mitä bakteerit tekevät hien kanssa. Kun syy on selvä, myös ratkaisu muuttuu selväksi — eikä se ole uusi hajustesuihke.

Tärkeimmät huomiot

• Hiki itsessään on lähes hajutonta. Haju syntyy, kun bakteerit hajottavat hikeä ja kuollutta ihoa voimakkaasti haiseviksi hapoiksi.
• Suihkeet, aktiivihiili ja UV vähentävät hajua hetkeksi, mutta bakteerikasvusto jää usein paikoilleen.
• Probiootit toimivat eri tavalla: hyödylliset bakteerit vievät hajua aiheuttavilta mikrobeilta tilaa ja ravintoa.
• Sama mekanismi aiheuttaa hajua urheilukasseissa, hanskoissa, kypärissä, suojissa ja kosteana seisovissa tekstiileissä.
• Puhdas ja kuiva pinta ratkaisee. Mikään raikastaja ei toimi hyvin märässä, likaisessa kengässä tai varusteessa.

Miksi kengät haisevat: kyse on bakteereista, ei hiestä

Yhdessä jalassa on noin 125 000 hikirauhasta, ja aktiivisena päivänä jalat voivat tuottaa yhteensä jopa puoli litraa kosteutta. Suljetun kengän sisällä kosteus jää lämpimään, pimeään ja huonosti tuulettuvaan tilaan — juuri siihen, missä bakteerit viihtyvät. Myös Terveyskirjaston ohje hikoilevien jalkojen hoidosta auttaa ymmärtämään, miksi kosteus, lämpö ja iholta irtoava orgaaninen aines ruokkivat hajun syntyä.

Tärkein yksityiskohta on tämä: tuore hiki ei juuri haise. Haju syntyy vasta, kun ihon bakteerit käyttävät hien sisältämiä aminohappoja, rasvahappoja ja kuolleita ihosoluja ravintonaan. Lopputuloksena syntyy pistäviä hajuyhdisteitä. Kengän haju on käytännössä bakteerien aineenvaihdunnan tulos — ilmiön kuvaa tarkasti tutkimus Foot odor due to microbial metabolism and its control (Canadian Journal of Microbiology): hiki tuo kosteuden ja ravinteet, mutta voimakas haju syntyy mikrobien hajotustyöstä.

Muutama mikrobiryhmä tekee suurimman työn:

• Staphylococcus epidermidis hajottaa leusiini-aminohappoa isovaleriaanihapoksi — se on klassisen jalkahajun terävä, juustomaisen hapan sävy.
• Brevibacterium muuttaa metioniinia metaanitioliksi ja tuo mukaan rikkiä muistuttavan, kypsän juuston hajun. Samaa bakteerisukua käytetään myös voimakkaasti tuoksuvissa juustoissa, kuten Limburgerissa ja Munsterissa. Jaloissa sitä esiintyy erityisesti varpaiden välissä.
• Propionibacterium tuottaa propionihappoa, joka voi lisätä etikkaista sävyä.

Haju on yleensä pahempi synteettisissä kengissä, ilman sukkia käytettynä, pitkän päivän jälkeen ja silloin, kun samaa paria käytetään kaksi päivää peräkkäin ilman kunnollista kuivumista. Enemmän kosteutta ja lämpöä tarkoittaa enemmän bakteereja — ja enemmän hajuyhdisteitä.

Miksi useimmat keinot toimivat vain päivän

Kun haju nähdään elävänä bakteerikasvustona, tavallisten ratkaisujen rajat ovat selvät. Ne vähentävät hajua, mutta eivät poista sitä, mikä tuottaa hajun.

• Hajustesuihkeet lisäävät vanhan hajun päälle uuden voimakkaamman tuoksun. Bakteerit jäävät paikoilleen, tuoksu haihtuu muutamassa tunnissa ja alkuperäinen haju palaa täydellä voimalla.
• Aktiivihiili ja ruokasooda sitovat ilmassa olevia hajumolekyylejä. Ne auttavat käyttökertojen välillä, mutta eivät poista kengän vuorissa elävää bakteerikerrosta. Kun kosteutta tulee taas lisää, uusien hajuyhdisteiden tuotanto alkaa uudelleen.
• UV-laitteet tappavat bakteereja käytön aikana, mutta eivät jätä jälkisuojaa. Ensimmäinen hikinen käyttökerta tuo ihobakteerit takaisin ja kasvusto rakentuu uudelleen. UV-C vaatii myös varovaisuutta, sillä se voi vahingoittaa silmiä ja ihoa.
• Alkoholi ja desinfioivat suihkeet tappavat kosketuksessa sekä hyviä että huonoja bakteereja ja haihtuvat. Sen jälkeen pinta on tyhjä, ja hajubakteerit voivat asettua takaisin.

Kaikissa on sama kaava: haju tai bakteerit vähenevät hetkeksi, pinta jää avoimeksi ja hajua tuottava kasvusto palaa.

Tarvitsetko nopean avun huomiseksi?

Jos kengät pitää saada käyttökelpoisiksi huomiseksi, aloita näistä. Ne eivät poista bakteerikasvustoa pysyvästi, mutta ostavat raikkaamman päivän tai kaksi:

• Ruokasooda yön yli. Ripottele kunnolla kengän sisään, levitä jauhe sisäpinnalle, anna vaikuttaa aamuun ja imuroi tai ravista jäämät pois. Se imee kosteutta ja hajumolekyylejä, joten se on nopein passiivinen ensiapu.
• Irrota pohjalliset ja tuuleta erikseen. Pohjalliset sitovat eniten kosteutta, joten niiden kuivaaminen erillään auttaa paljon. Sanomalehti kengän sisällä nopeuttaa kuivumista.
• Muutama tunti auringossa kuivattaa kengät ja vähentää osaa pintabakteereista. Nahkaa ja kirkkaanvärisiä kankaita ei kannata jättää vahvaan aurinkoon pitkäksi aikaa.
• Pese kangas- ja mesh-lenkkarit kylmällä hellävaraisella ohjelmalla vain, jos valmistaja sallii sen. Kuivaa aina ilmavasti, ei kuivausrummussa. Pesu on todellinen nollaus, koska se poistaa sekä bakteereja että niiden ravintoa eikä vain peitä hajua. Materiaalikohtaiset ohjeet löydät kenkien puhdistusoppaasta.
• Setripuiset lestit tai aktiivihiili-/bambutyynyt käyttökertojen välissä. Setri imee kosteutta ja tuo kuivan puun tuoksun; aktiivihiili- tai bambupussit vetävät kosteutta ja hajumolekyylejä seisovasta kengästä. Molemmat ovat uudelleenkäytettäviä ja ostavat aikaa, mutta peittävät hajun sen sijaan, että poistaisivat bakteerit.
• Älä luota pakastimeen. Kylmä tekee bakteereista passiivisia, ei varmasti kuolleita. Kun kenkä lämpenee jalassa, kasvusto jatkaa hajun tuottamista. Teepussit, sitrushedelmien kuoret ja kuivausrumpuliinat toimivat samalla tavalla: ne voivat tuoksua hetken hyvältä, mutta eivät poista lähdettä.

Nämä keinot nollaavat tilanteen hetkeksi. Jotta haju pysyy poissa, pitää muuttaa sitä, mitä kengässä elää — siinä probiootit ovat hyödyllisiä.

Miten probiootit katkaisevat hajukierteen

Probioottinen kenkien raikastaja toimii päinvastoin kuin sterilointiin perustuvat tuotteet. Se ei yritä tehdä kengästä tyhjää pintaa, vaan tuo sinne harmittomia bakteereja — yleensä Bacillus-kantoja — jotka käyttävät samaa tilaa ja samaa ravintoa kuin hajua aiheuttavat mikrobit. Tätä pintaekologian logiikkaa tukee PLOS ONE -lehdessä julkaistu tutkimus Bacillus-pohjaisesta probioottisesta puhdistuksesta, jonka mukaan probioottiset Bacillus-bakteerit voivat itää kuivilla pinnoilla ja hillitä ei-toivottujen mikrobien kasvua.

Kun hyödyllinen kasvusto pääsee vakiintumaan, tapahtuu kaksi asiaa:

• Kilpailu ravinnosta ja tilasta. Hyödylliset bakteerit kuluttavat aminohappoja, rasvahappoja ja ihosolujäämiä, joita Staphylococcus ja Brevibacterium tarvitsevat. Kun hajubakteereilla on vähemmän ruokaa ja vähemmän tilaa, ne eivät pääse rakentamaan suurta hajua tuottavaa populaatiota.
• Vähemmän haisevia sivutuotteita. Probioottiset kannat hajottavat orgaanista ainesta ilman samaa isovaleriaanihapon tai metaanitiolin hajuprofiilia.

Suurin ero tavalliseen suihkeeseen on tämä: probioottinen raikastaja jättää pinnalle toimivan mikrobikerroksen. Se tarvitsee johdonmukaista käyttöä ja aikaa — pikemminkin päiviä tai pari viikkoa kuin minuutteja — vakiintuakseen ja noustakseen hallitsevaksi. Probiootit eivät siis ole pikadeodorantti. Ne ovat järjestelmä, jonka tarkoitus ei ole aloittaa samaa taistelua jokaisen käyttökerran jälkeen alusta, vaan pitää hajua tuottava populaatio jatkuvasti matalana.

Vertailu: miten yleiset menetelmät pärjäävät

Puhdas ja kuiva pinta ensin

Mikään raikastaja ei toimi hyvin märässä ja likaisessa kengässä. Bakteerit lisääntyvät nopeimmin kosteudessa, joten märkä kenkä rakentaa hajun takaisin nopeammin kuin käsittely ehtii toimia.

1. Pyyhi sisä- ja ulkopinta kostealla liinalla, jotta lika, ihosolut ja hien suolat irtoavat.
2. Poista pohjalliset ja kuivata ne erikseen.
3. Kuivata kengät ilmavassa paikassa, ei suljetussa kassissa. Paperi kengän sisällä nopeuttaa kuivumista; suora kova lämpö voi vääntää materiaaleja, liimoja ja vaahtoja.
4. Kierrätä kenkiä niin, että jokainen pari saa vähintään päivän kuivua kokonaan.

Puhdas ja kuiva kenkä antaa probiooteille pinnan, johon ne voivat asettua. Ilman tätä vaihetta hyödylliset bakteerit suihkutetaan kosteaan kasvustoon, joka on jo niskan päällä. Siksi mikään raikastaja ei korvaa kuivatusta: jos kenkä jää käyttökertojen välissä kosteaksi, hajupopulaatio rakentuu takaisin nopeammin kuin yksittäinen suihkaus pystyy sitä hallitsemaan.

Älä unohda jalkoja

Jokainen käyttökerta tuo kenkään uusia ihobakteereja ja hikeä, joka ruokkii niitä. Siksi kengän käsittely toimii paremmin, kun myös jalkojen perusasiat ovat kunnossa:

• Käytä kosteutta siirtäviä sukkia. Merinovilla ja tekniset sekoitteet vievät kosteutta pois iholta; puuvilla imee sen ja pitää jalkaa vasten. Älä käytä suljettuja kenkiä paljain jaloin, sillä sukka on pestävä este hien ja kengän vuorin välissä.
• Vaihda sukat päivittäin — kovasti hikoillessa tai urheilun jälkeen tarvittaessa kahdesti.
• Pese ja kuivaa jalat huolellisesti, myös varpaiden välit, joihin kosteus ja Brevibacterium helposti keskittyvät.
• Jos jalat hikoilevat poikkeuksellisen paljon (liikahikoilu), yöksi jalkapohjiin laitettava antiperspirantti voi vähentää kosteutta lähteellä.

Vaihda pohjalliset. Vanhat pohjalliset ovat usein pahin hajulähde. Huokoinen vaahto imee kuukausien hien ja pitää bakteerit paikassa, johon suihke ei aina kunnolla yllä. Jos kuivaus ja Fresh eivät enää pidä hajua poissa, vaihda tilalle uudet tai hajua hillitsevät pohjalliset. Säännöllisessä käytössä 6–12 kuukautta on hyvä nyrkkisääntö, tai aiemmin, jos pohjalliset ovat painuneet kasaan tai haisevat kuivauksen jälkeenkin.

Kun kyse on terveysongelmasta, ei kengästä. Haju yhdessä kutinan, hilseilyn, ihottuman, varvasvälien punoituksen tai jatkuvan hajun kanssa voi viitata jalkasieneen tai muuhun infektioon. Myös voimakas jatkuva hikoilu voi vaatia apteekin tai lääkärin neuvoa. Raikastaja pitää ympäristön raikkaampana, mutta ei hoida iho- tai kynsi-infektiota.

Sama hajuongelma syntyy kasseissa, varusteissa ja kalusteissa

Kengät ovat ilmeisin tapaus, koska ne sulkevat hien sisään päivittäin. Biologia ei kuitenkaan ole kenkäkohtainen. Mikä tahansa esine, joka kerää hikeä, ihorasvaa, kuollutta ihoa ja kosteutta huonosti tuulettuvalle pinnalle, voi alkaa haista samalla tavalla. Tämä on tärkeää etenkin tavaroissa, joita ei voi pestä jokaisen käyttökerran jälkeen. Paikka vaihtuu, mekanismi pysyy.

• Urheilukassit ja reput. Kosteat kengät, pyyhkeet, sukat ja treenivaatteet jäävät pimeään kangasosastoon. Jos kassi suljetaan, bakteerit saavat sekä kosteuden että ravinnon.
• Urheiluhanskat, suojat, kypärät ja pehmusteet. Nyrkkeilyhanskat, pyöräilykypärät, jääkiekkosuojat ja säärisuojat imevät hikeä vaahtoon ja saumoihin. Ne kuivuvat hitaasti, eikä niitä voi pestä usein.
• Vaatteet pesujen välillä. Fresh ei ole pyykinpesuaine, mutta se sopii tavaroille, joita käytetään kovaa eikä voida pestä heti: treenivaatteet kaapissa, työvaatteet, lippikset, takit ja synteettiset urheilutekstiilit.
• Kangaskalusteet ja auton sisätilat. Sohvatyynyt, työtuolit, autonistuimet, lastenistuimet ja lemmikkien pedit voivat sitoa kehon hajua, kun ihokontakti, hiki ja huono kuivuminen yhdistyvät. Kyse on pintahajusta, ei vain huoneilman raikastamisesta.
• Retki- ja matkavarusteet. Makuupussit, matkatyynyt, laukkujen vuorit ja telttakankaat pakataan usein ennen kuin ne ovat täysin kuivia. Se riittää tunkkaisen bakteerihajun alkuun.

Sääntö on sama: poista näkyvä lika, anna kuivua ja käsittele pinta, jossa haju elää. Probioottinen raikastaja on vahvimmillaan esineissä, joita on vaikea pestä usein, koska se ei perustu pelkkään tuoksuun tai kertadesinfiointiin. Se jättää jäljelle hyödyllisen mikrobikerroksen, joka jatkaa työtä käyttökertojen välillä.

Käytä materiaalien kanssa järkeä: suihkuta kevyesti, älä kastele läpimäräksi; anna kuivua ennen säilytystä; testaa ensin piilossa nahalla, mokalla, värjätyllä kankaalla ja teknisillä pinnoitteilla. Jos haju tulee homeesta, virtsasta, ruokatahrasta tai syvälle kastuneesta vaahdosta, puhdista lähde ensin. Probiootit auttavat hallitsemaan biologista pintahajua, mutta eivät korvaa pesua, tahranpoistoa tai kunnollista kuivatusta.

Freshin käyttö kengissä ja muissa hajua keräävissä varusteissa

GoGoNano Fresh probioottinen kenkien raikastaja on suunniteltu tähän. Säännöllisesti käytettynä se rakentaa hyödyllistä kerrosta eikä vain peitä hajua iltapäiväksi.

1. Aloita puhtaasta ja kuivasta kengästä, kassista, varusteesta tai kangaspinnasta.
2. Ravista pulloa, jotta probiootit sekoittuvat tasaisesti.
3. Pidä pullo 10–15 cm päässä ja suihkuta kengän sisään: kärki, kanta ja pohjallinen. Kasseissa, hanskoissa, kypärissä, suojissa tai kangaskalusteissa sumuta hajulle altis pinta kevyesti ja tasaisesti.
4. Anna esineen tuulettua hetki ennen käyttöä tai pakkaamista.
5. Aluksi käytä jokaisen käyttökerran jälkeen, myöhemmin tarpeen mukaan. Säännöllisyys pitää hyödyllisen kasvuston vahvana.

Koska Fresh toimii biologian eikä hajusteen avulla, se sopii nahalle, mokalle, canvas-kankaalle, tekstiileille ja vaahtovuoratuille varusteille. Se on erityisen hyödyllinen tavaroissa, joita käytetään usein mutta pestään harvoin: urheilukassit, kypärät, hanskat, työ- ja vaelluskengät sekä retkivarusteet. Pestävissä vaatteissa Fresh on pesujen välinen hajunhallinta, ei pyykinpesun korvike.

Usein kysytyt kysymykset kengän hajusta ja probiooteista

Lähteet ja asiantuntijaviitteet

• Ara ym., Foot odor due to microbial metabolism and its control, Canadian Journal of Microbiology — mikrobien aineenvaihdunta, isovaleriaanihappo ja jalkahajun biologia.
• Caselli ym., PLOS ONE: Bacillus-pohjainen probioottinen puhdistus pinnoilla — tutkimusnäyttö probioottisesta pintakolonisaatiosta.
• Terveyskirjasto: Hikoilevien jalkojen hoito — hiki, kosteus ja jalkahaju.
• Terveyskirjasto: Jalkasilsa — jalkasienen oireet ja hoito.
• Terveyskirjasto: Liikahikoilu — voimakkaan hikoilun tausta.